Lähde: Store norske leksikon (CC BY NC SA 2.0) |
Krona i fritt fall - "Kruunu vapaassa syöksyssä" uutisoi NRK:n verkkolehti sunnuntaina 15.9.2024. Syitä kruunun heikolle kurssille on monia. Vuoden 2008 valuuttakriisin jälkeen kehitys on ollut jokseenkin sakkaavaa. Tuolloin 1 €:lla sai 10 NOK:a. Vaihtosuhde oli osapuilleen sama 11 - 12 vuotta myöhemmin 2021 - 2022. Lukuun ottamatta vuoden 2020 koronanotkahdusta NOK:n kurssi on nykyisellään ollut jo toista vuotta 1,82/1,84 NOK per 0,10 €. Norjan pankin valuuttakurssi noteeraus 29.10.2024 oli 11,84 NOK per 1 €.
Kruunun kurssin heikkenemiseen ei ole olemassa selvää yksitäistä syytä. Sen heikkenemiseen vaikuttaa asiantuntijoiden mukaan niin monet seikat, ettei niitä kaikkia ole mahdollista selittää mitenkään tyhjentävästi. NRK uutisoi, että SSB:n (Norjan tilastokeskus) kansantalouden tiliosaston johtajan Pål Sletten mukaan kenellekään ei oikein ole tietoa siitä, mitkä tekijät määräävät viime kädessä valuutakurssin. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että kruunun arvon ennustaminen tulevaisuudessa on yhtä epämääräistä ja vaikeaa.
Minua asia kiinnostaa siksi, että asuttuani Norjassa hyvän aikaa heikkenevän valuutan kurssi vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Oslosta on tullut kotikaupunkini, Norjasta kotimaani... Indeksiehtoja toki tarkistetaan vuotuisesti ja palkoista sovitaan hintojen noustessa, mutta kuluttajahintojen nousu 5 - 6 % vuodentakaisesta pistää miettimään ja laskemaan omien varojen riittämistä. Samalla esimerkiksi asuinkustannukset nousevat säännöllisesti. Varsinkin vuokralla asujalle korotukset tuntuvat.
Muutamia syitä on tarkasteltava yksittäin ja tarkemmin.
1. Valuuttaspekulaatio: "Valuuttasijoittamisella" tarkoitetaan rahan ostamista ja myymistä. Sen arvo laskee, kun tai jos vain harvat ovat valmiita ostamaan valuuttaa, tässä tapauksessa kruunua.
2. Korko: Norjassa korko on alhaisempi kuin muualla maailmassa (varsinkin U$:n alueella tai €-alueella), kruunu on ollut vähemmän houkutteleva ja se arvo on laskenut.
3. Pörssi ja kauppa ovat kiinteästi sidoksissa valuuttaan ja sen kurssivaihteluihin. Jos valuuttaa ostetaan tai vaihdetaan kansainvälisessä kaupankäynnissä vähän, valuutan arvo heikkenee.
4. Öljy- ja kaasuteollisuus. Norjan tärkeimmät vientiartikkelit, raaka-aineet öljy ja maakaasu, määräävät paljon sitä, mikä on kruunun arvo. Mitä alhaisempi niiden myyntihinta maailmanmarkkinoilla on, sitä alhaisempi on kansallisen valuutan, siis kruunun arvo. Sodat ja muut kv-kriisit, Ukrainan sota ja maailman muut levottomuuspesäkkeet vaikuttavat pörsseissä kansainväliseen kaupankäyntiin, jolloin osakkeet ja valuuttarahanvaihto turvataan esimerkiksi euro- ja dollarikaupalla, sillä kumpikin valuutta on vakaampi muihin verrattuna.
Kuva: Stian Schløsser Møller (NTB), CC-BY-NC 4.0 |
5. Odotukset ja tunteet. Yleisillä kansallisilla tunteilla on oma vaikutuksensa valuuttakurssin muutoksiin. Jos ihmiset uskovat kruunun kurssin heikkenevän, he eivät myöskään uskalla lyödä vetoa siitä tai käydä kauppaa sillä. Usein käy niin, että heikossa asemassa oleva valuutta on itse syyllisenä ainakin osittain syöksykierteeseensä.
HYÖTYJÄT JA KÄRSIJÄT
Ketkä sitten hyötyvät, ketkä kärsivät heikosta kruunusta? Tilastokeskuksen johtajan Slettenin mukaan ulkomaankauppaa käyvien tai ulkomailla sijaitsevien yritysten kannalta heikko kruunu on etu, sillä ne kilpailevat kv-kaupasta, ja häviäjiä ovat useat kansalliset, maan sisäisillä markkinoilla toimivat yritykset.
Maatalousteollisuus on selkeä voittaja. Esimerkiksi lohenviljely on markkinavalttia, sillä kauppa suuntautuu enimmäkseen ulkomaille. Heikko kruunu lisää norjalaisten kalanjalostamojen ja muun kyseisen sektorin teollisuuden kauppaa, sillä sitä käydään joko eurolla tai dollareilla. Voittoa saadaan kruunuissa, sillä euro ja dollari ovat valuuttana arvokkaampia ja niitä saa kruunulla enemmän kuin ennen.
Toisena voittajana on turismi. Matkailuala hyötyy siitä, että Norjassa lomailee enemmän turisteja, koska se on entistä halvempaa. Samalla norjalaiset lomailevat entistä enemmän omassa maassaan, sillä ulkomaille lähteminen on aikaisempaa kalliimpaa. Pohjoisnorjalaiset majoitusyritykset ja kahvilat hyötyvät heikosta kruunusta, sillä se takaa enemmän asiakkaita.
Sen sijaan selvinä häviäjinä ovat esimerkiksi kampaajat ja parturit. Kalliina aikoina ihmiset leikkauttavat hiuksiaan harvemmin. Heikko kruunu vaikuttaa tuotteiden ostoon negatiivisesti, sillä yrittäjien on ostettava shampoonsa ja hoitoaineensa entistä kalliimmalla, mikä heikentää palvelusta saatavia tuloja. Taloustieteen professori Hilde C. Bjørnland lisää häviäjiin ulkomaalaista työvoimaa palkkaavat yritykset, sillä kun kruunu on heikko, työstä ei ole houkuttelevaa maksaa kruunuina. Ja samalla monet yritykset ovat kuitenkin erittäin riippuvaisia ulkomaalaisista työntekijöistä.
Suurin häviäjä... tai pareminkin, suurimpia häviäjiä ovat kuitenkin me kuluttajat. Suurin osa kulutustavaroista on tuontia. Rahanarvon heikentyessä keskihinnat nousevat, kaikki tulee kalliimmaksi, me köyhdymme, ja sen takia ostovoima heikkenee. Jos tai kun valuutan arvo heikkenee, ansaitsemasi palkka ei enää riitä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Koska tavaroiden tai palvelujen hintoja ei samassa suhteessa alenneta, jäät ostovoimassa tappiolle.
Norjalainen sähkö hinnoitellaan euroissa, joten kruunun heiketessä, sähkön hinta nousee kWh:lta. Myös asuntolainan korot kohoavat. Viime kesän elokuussa Norjan keskuspankin johtajan Ida Wolden Bachen päätöksellä ohjauskorko pidettiin ennallaan 4,5 prosentissa heikon kruunun takia. Norjassa, kuten kaikkialla muualla, on tärkeää pitää inflaatio alhaisena. Vaikka keskuspankin tehtävä on pitää inflaatio alhaisena, heikko kruunu vaikeuttaa sitä ulkomaalaisten tuotteiden kallistuessa. Hinnat nouset entisestään ja korko joudutaan asettamaan korkeammalle kuin muuten. Asuntovelalliset ovat kärsineet kruunun arvon alenemisesta tahoillaan.
Keskuspankin tärkein tehtävä on pitää inflaatio alhaisena. Mutta heikko kruunu vaikeuttaa sitä, koska ulkomaiset tavarat kallistuvat - ja sen myötä hintojen nousu Norjassa. Joten kun kruunu heikkenee, korko asetetaan korkeammalle kuin muuten.
Hintojen nousu on näkynyt myös lomamatkojen hinnoissa. Kruunu on ollut altavastaajana, ja siis halvempi euroon, dollariin tai Ison-Britannian puntaan nähden. NRK:n uutisessa vertailtiin miesten sukkien hintoja. Esimerkiksi H&M:llä viiden sukkaparin pakkaus maksoi 2024 loppukesällä 149 NOK. Liikeyritys on painattanut pakkaukseen hinnat huomioiden ne eri puolilla Eurooppaa alun pitäen "tasapuolisesti" silloin, kun yksi euro maksoi likipitäen 10 kruunua. Toisin sanoen 10 € oli 100 kruunun tienoilla. Hinnat ovat kuitenkin nousseet alkuperäisestä huomattavasti, ei pelkästään Norjassa, vaan muallakin.
Kesällä samat sukat maksoivat Espanjassa 14,99 €. Kööpenhaminassa ne maksoivat 129 DKK. Tämän päivän valuuttakurssin mukaan hinta olisi 179,29 NOK. Jos kurssi olisi pysynyt suhtkoht vakaana, niiden hinta olisi siinä 150 NOK. Korotusta on siinä 17 % aikaisempaan verrattuna.
On pohdittu sitä, miksi kahden kruunua valuuttana käyttävän maan rahanarvo on toisistaan niin poikkeavaa. Missä Tanska on onnistunut Norjaa paremmin valuuttapolitiikassaan?
VALUUTTAPOLITIIKAN TARKASTUKSET JA MUUTOKSET?
Jokaisen maan oman valuutan kurssia pyritään valvomaan ja säätelemään siten, että hinnat pysyvät vakaana pidemmän aikaa ja että voimme olettaa, että tuotteiden hinnat ovat samat huomenna ja ylihuomenna kuin ne ovat tänään. Tällaisen tilanteen varmistaminen on jokaisen valtion pankin tehtävä, täällä Norges Bankin. Tavoitteena on saada inflaatio eli hintojen kasvu pidettyä kurissa noin 2 % vuosittain. Kyse on siis inflaatiotavoitteesta.
Aikaisimpina vuosisatoina tilanne oli erilainen. Aina 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka norjalaista valuuttaa käytiin dalerina (virallisesti speciedaler). Vuonna 1875 Norjan pankki otti käyttöön kruunun, joka sidottiin kultavarantoon ja pysyi siten vakaana. Pankki ei saanut painattaa seteleitä yhtään sen enempää kuin sen mikä oli sen holvissa olleen kullan arvo. Norja noudatti kiinteää valuuttakurssipolitiikkaa, jolla tarkoitetaan, että kruunu seurasi kiinteitä valuttakursseja suhteessa muiden maiden valuuttoihin. Keskuspankki myi ja osti Norjan valuttavarannon kanssa (esimerkiksi U$:ja). Kiinteä valuuttapolitiikka toimi pitkään, mutta tultaessa 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkuun Norjan pankin oli etsittävä uutta rahapolitiikan suuntaa jo poliittisten painostusten takia.
Kuningas Kristian III:n "taaleri". (Kuva: Roy Olsen) |
Kristian IV:n "taaleri" vuodelta 1628. (Public domain) |
Syksyllä 1992 Norjasta oli tullut eräs maailman merkittävimpiä öljyvaltioita, ja maan talous seurasi maailman öljymarkkinoiden heilahteluja. Markkinoiden kuohunnassa öljyn hinta romahti ja sitä seurasi valuuttamarkkinoilla valtava levottomuuden kausi. Norjan kruunu joutui lukuisien valuuttahyökkäyksien kohteeksi ja korot olivat koko 1990-luvun erittäin korkealla. Joulukuussa 1992 järjestelmä romahti, eikä Norjan pankki voinut muuta kuin tukea valuuttavarantoa kruunun ostolla.
Viimeiset 32 vuotta kruunu on liikkunut vapaasti markkinoilla, ja se "kellunut" pitkään. Lopulta Norjan pankki yritti siirtyä ylläpitämään kiinteää valuuttakurssia ja tammikuussa 1999 keskuspankki aloitti omatoimisesti inflaatiotavoitteen hallinnan pitääkseen hintainflaation alhaisena ja vakaana. Siitä saakka Norjan taoudessa on ollut ylä- ja alamäkiä.
Vuonna 2014 kruunun arvo laski, jonka seurauksena dollarin arvo nousi jyrkästi. Samoin vuonna 2020 puhjennut koronapandemia nosti dollarin arvoa, kun yhteiskunta suljettiin äkillisesti (ns. lockdown). Viimeisten neljän vuoden ajan hinnat ovat nousseet melko jyrkästi.
Norjalla on mahdollisuus kompensoida heikko kruunu monin keinoin. Yksi keino on "arvonluonnin lisääminen", kuten taloustieteen emeritusprofessori Knut Anton Monk on todennut. Tällä tarkoitetaan sitä, että ostovoiman vahvistamiseksi Norjan talouden yksiköiden, tuotantolaitosten yms. on tultava tuottavammaksi. Toinen keino on tarkastella analyyttisemmin kansantalouden rahapolitiikkaa. Jotkut ovat kehottaneet huomion keskittämistä Tanskaan. Tanskalaiset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa erinomaisesti Tanskan kruunulla, joka on sidottu euroon eli kiinteänä valuuttakurssina hyvin lyhyellä valuutan maksimi - minimivaihtelulla: euro ei saisi milloinkaan maksaa yli 7,63 DKK tai alle 7,29 DKK.
Voisiko Norjassa tehdä kruunun suhteen samoin? Ajatus tyrmätään. Esimerkiksi sosiaalitalouden professori Hilde C. Bjørkland toteaa, ettei sitoutuminen euroon ole samalla tavalla mahdollista kuin Tanskassa. Knut Anton Monkin mukaan Tanskan malli ei ole mahdollinen siksi, ettei Norja ole EU:n jäsen. Hän painottaa sitä, että kiinteää korkoa on yritetty Norjassakin eikä se toiminut.
Joka tapauksessa monet finanssialan edustajat kannattavat nykylinjaa. Keskuspankin johtaja Bache toteaa Norjan pankilla olevan riittävät välineet ja keinot rahatalouden ylläpitämiseen. Kruunun kelluttaminen on hyödyllistä, sillä sen avulla keskuspankki voi asettaa koron, joka on sovitettu Norjan talouteen. Kelluvalla valuuttakurssilla voi hyväksyä parhaiten valuuttakurssin vaihtelut, pääjohtaja Bache toteaa.
Viime kädessä Suurkäräjät (Stortinget) päättää siitä, noudatetaanko Norjassa kiinteää valuuttakurssia vai kelluvaa valuuttakurssia. Joka tapauksessa kurssin muuttaminen ei käy kädenkäänteessä - viimeksi muutos rahapolitiikassa vei seitsemän vuotta ennen kuin kaikki toimi sujuvasti. Norjan etuna on sen kansantalouden suunnattomat varat. Viimeisen tiedon mukaan öljyrahastossa on säästöjä 9 000 miljardia NOK.
Tarkista päivän kurssi
Norjan kruunun suhde euroon 28.10.2024
Valuuttakurssit.fi |
LÄHTEET
NRK Nyheter 15.9.2024 (Päivitetty 1.11.2024)
Lokahistoriewiki.no
Valuuttalaskuri.org
Wikipedia.no
Kommentit
Lähetä kommentti